Meidän piti käydä piipahtamassa Panun mammaa katsomassa Kauhajoella, pupunäyttelyssä Tuurissa ja katsoa hiukan Tampereen keskustaa. Lähinnä Näsineulan huippu oli kiinnostuksen kohteeni. Siellä kun olen käynyt vain yhden kerran aikaisemmin joskus vuosia sitten. Matkareitti mudostui aivan toisenlaiseksi, kuin mitä olimme suunnitelleet. Syy siihen oli Facebook-sivustolle kirjoittamani viesti: Kieng lähtee Pohjanmaalle! Viestiä lukivat tietysti ne, jotka asuvat tai olivat pohjanmaalla kyseisenä viikonloppuna. Saimme menomatkalla Kauhajoelle, Parkanon kohdalla puhelun Eevalta, josko sitä piipahtaisi samalla reissulla Vaasassa. Jaa...no mikä ettei, kunhan kuski vaan jaksaa ajaa. Minusta kun ei ole mitään iloa autokuskina, koska en omista korttia. Ainoastaan pelkääjänpaikan painona, minusta on jotain iloa! :D Panu innostui vierailuehdotuksista, joten viikonlopun jäljiltä meidän reittimatkaksi oli muodostunut; Espoo - Tampere - Kauhajoki - Tuuri - Seinäjoki - Vaasa - Tuuri - Espoo.

Tuuriin menimme alun perin siksi, että halusin käydä katsomassa SKY:n järjestämää kaninäyttelyä. Paikalle päästyämme kuulimme, että näyttelyssä oli esillä 300 pitkäkorvaa. Ai että millaisia söpötyksiä siellä olikaan! Siis juuri sellaisia, joita minäkin haluan ehdottomasti omaan kotiini. Ehkä kuitenkin vain yhden näin alkuun. 300 pitkäkorvaa kuulostaa jo pikkasen liian väkirikkaalta joukolta meidän kaksioomme. Ehkä joskus kun asutaan omakotilaossa...joka on siis niinku erittäin iso! Rotuja oli vaikka miten monta. Hupaisimmat olivat ranskanlupat. Ovat kokoluokkaa 5-10kg aikuisina ja äärettömän söpöjä otuksia! Monen mielestä luonteiltaa ja käytöksiltään aika lailla koiramaisia. Mun suosikkini on tällä hetkellä kääpiöluppa, joka on aikuisena sellainen vajaa 2 kiloinen. On kuulemma ensikanin omistajalle erikoisen hyvä tapaus, koska on luonteeltaan sellainen, ettei vaadi liikaa ja on ystävällinen. Ranskanlupan voisin myös ottaa, kunhan asun jossain vähän isommassa kodissa. Kaksiossa loppuisi aika äkkiä tila, jossa puppeli voisi pomppia! Koska oltiin Tuurissa, niin myös Keskisen kyläkauppa tuli katsastettua, aika nopeaan tahtiin...aikaa siellä saisi kyllä kulumaan muutaman tovin.

Tavaraa oli joka lähtöön ja sinänsä ihan hyväkin, koska jos asuu Tuurissa niin ei siellä ole niin montaa kauppaakaan, jonne mennä toisin kuin täällä Etelässä, jossa on kaikenmaailman ostoskeskukset ja parkit ja sellot. Ostimme kyläkaupasta maton ja harjan, jolla saa nukat sun muut irtosysteemit pois takeista ja housuista häiritsemästä elämää. Paluumatkalla käytiin uudelleen Tuurissa; moikkaamassa Panun 6 viikkoista pikkuserkkua ja Panun äidin serkkua, joka on kylläkin Panua nuorempi, sellainen 25-vuotias! Kauhajoella vietettiin mamman kanssa aikaa ja tarjoiltiin hänelle uutta makuelämystä; tortilloja! Jalopenot olivat kuulemma pikkasen tujua, mutta hyvä se tortilla on :) Reissulta tarttui Suupohjan säätsöpankin oma papukaijasäästöpossu, mamman sanoin; Tipu. Ennen Vaasaan menoa käytiin vielä Seinäjoella. Moikattiin Panun tätiä ja serkkua ja juotiin kahvit (minä teetä) ja syötiin pullat. Seinäjoki näytti pihalta katsoen aika Raision Petäsmäeltä (paljon omakotitaloja vieri vieri. Muuten oli aika pimeää eikä paljon tullut nähtyä. Kello kun oli sen verran paljon, että oli pimeää...Mutta jos jotain näki, niin autosta sen, että pitkälle näkyy eipä ole kovin vaihteleva pinnanmuodostus pohjanmaalla, mutta en minä sitä oottanutkaan. Vaasassa pääsimme viihtymään Eevan ja Patrikin sekä heidän lastensa Erikin ja Idan seurassa. Hieno omakotitalo herätti inspiksen suunnitella meillekin jonkinlainen omakotitalo! Niin ja Ida on sitten mahtava seuraneiti vaikka ikää on vasta 3 ja pikkasen päälle. Erik oli hiukan ujona, mutta silti aivan ihastuttava! Saimme nauttia Panun kanssa lasagnesta ilman valkokastiketta - hyvää oli!! Pitää itsekin kokeilla samaa reseptiä!

Ennen lähtöä Vaasasta kävimme vielä Pohjanmaa-museossa moikkaamassa Paulaa ja katsomassa näyttelyitä...Sanotaanko, että Hannu Minkälien näyttely oli meille pikkasen liikaa, mutta muut osastot sitten kivoja. Paulalta sain vielä takaisin hänellä lainassa olleen "Diakonin käsikirja"-teoksen. Veimme Panun kanssa tuliaiseksi suklaalevyn. Saa Paula mutustella sitä sitten vaikka junamatkoilla välillä Vaasa-Helsinki-Vaasa. Vielä ennen lähtöä kuumaa Panadol Hottia (Kinkku kun näköjään potee pientä flunssaa) ja sitten autoon ja nukkumaan.

Kilometrejä siis kertyi...eikä Panu saanut minusta kauhean puheliasta seuraa. Mulla kun on joku ihme vaiva; auto kun on hyrräny tarpeeks monta kilsaa tasaisesti niin mä alan nähdä unia. No eipä tartte valittaa, että Kinkku pälättää autossa ihan liikaa! Niin eikä tartte tapella kovin paljon siitä, mitä kanavaa kuunnellaan. Tosin taisin päästää kovan EI!-vastauksen Panulle, joka kiltisti kysäisi, voitaisko millään vaihtaa kanavaa kun Iskelmä-radiosta tuli viikon top ykkösen biisi. Ei se kyllä hyvä biisi ollut, mutta halusin kuulla, mikä biisi hakkaa Juha Tapion Kaksi puuta. Ei kyllä ollut yhtään hyvä se ykkönen... edes nimeä en muista. Tykättiin Panun kanssa ehdottomasti enemmän Juhasta. Nyt seuraavaks vois sitten ruveta suunnittelemaan reissua Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan vai pitäiskö sitä katsastaa Kymenlaaksoa? Tai Etelä-Karjalaa tai sitten mennä Savoon...Jaa ehkä pitää kysyä tolta kuskilta eka ennen ku vaan lyö lukkoon suunnitelmat :D